Lassie palaa kotiin - Nostalginen koko perheen leffa tarjosi pienille katsojille seikkailua ja suuria tunteita

Kävimme ensi syksyn eskarilaisen ja ekaluokkalaisen kanssa katsomassa klassikkokirjasta tehdyn uutuusleffan Lassia palaa kotiin. Koiran ja lapsen ystävyys, kauniit maisemat ja ripaus seikkailua tekivät suomeksi dubatusta elokuvasta mukavan elämyksen. *

Erik Knightin jo vuonna 1940 julkaistusta kirjasta on julkaistu vuosikymmenten aikana useita elokuvia. Muistan itsekin, kuinka omassa lapsuudessani sekä kirja että elokuva saivat haaveilemaan omasta koirasta ja suurista seikkailuista. 

 

Uudessa elokuvassa seikkaillaan tämän päivän Saksassa. Kadonnutta koiraa etsitään kännykän sovelluksilla ja isoisää muistutellaan ilmastonmuutoksesta. Alkuperäistä kirjan henkeä ei mielestäni kuitenkaan ole kadotettu. Kaikki kolme pyyhimme kyyneleitä, kun Florian (Nico Marischka) ja Lassie hyvästelevät toisensa, ja pidätimme hengitystä, kun koiraystävä oli vaarassa. Ehkä juonen keskittyminen vielä enemmän Lassien kotimatkaan ja sen myötä vielä ripaus enemmän seikkailua oli lisännyt lasten innostusta elokuvaa kohtaan entisestään. Uskon Lassien kuitenkin painuneen lasten mieliin samalla tavalla kuin oman lapsuuteni elokuva- ja kirjaelämys. Kirjan lukeminen onkin meillä seuraavaksi suunnitelmissa. 

Me kävimme elokuvissa Joensuussa elokuvateatterikeskus Tapion pressinäytöksessä. Lassien seikkailuja on mahdollista katsoa Tapiossa ainakin tänään, huomenna, tiistaina ja torstaina. Tarkemmat tiedot ja liput ovat saatavilla teatterin sivuilla. Elokuvan ikäraja on seitsemän vuotta, joten turvallisen aikuisen matkassa Lassien kotimatkaa pääsevät katsomaan jo neljävuotiaat. 

Mukavia ja mieliinpainuvia seikkailuja leffateatterissa ja kotimaakunnassa!

 

Lassie palaa kotiin (Lassie – Eine abenteuerliche reise), ohjaus Hanno Olderdissen, pääosissa Nico Marischka, Sebastian Bezzel, Anna Maria Mühe, Bella Bading, Matthias Habich. 96 min.

Kuvat: Future Film

*Osallistuimme pressinäytökseen, liput olivat meille ilmaiset.

"Futis sopii kaikille ja yhdistää ihmisiä ympäri maailmaa"

Ylämyllyn Yllätyksen valmennuspäällikkö Markus "Kema" Ihalainen kertoi muutama viikko sitten täällä blogissa Ylämyllyn Yllätyksen uusista pienten pelaajien joukkueista. Nyt on vuorossa toinen osa Keman haastattelusta, ja tällä kertaa pureudutaan futikseen urheiluharrastuksena.

Kema työn äärellä Paloaukean kentällä. Kuva: Jutta Kurki

 

Aloitetaan haastattelu tällä kertaa esittäytymisellä. Kuka olet ja mitä teet?

”Olen Markus Ihalainen ja toimin Ylämyllyn Yllätyksen valmennuspäällikkönä. Olen myös muutamien seuran joukkueiden vastuuvalmentaja. 

Itse aloitin jalkapallon kuusivuotiaana, ja korkeimmillani pelasin miesten Kakkosessa. 

Valmentajana olen toiminut yli kymmenen vuoden ajan, Yllätyksen lisäksi muun muassa STPS:ssä Savonlinnassa ja IF Gnistanissa Helsingissä. Olen valmentanut kaikenikäisiä noin neljävuotiaista aikuisiin saakka, niin tyttöjä kuin poikia."

 

Mikä on hyvä ikä aloittaa jalkapallo? Mitä vaaditaan, että voi aloittaa?

"Jalkapallolla ei ole periaatteessa ala- eikä yläikärajaa. Toki jos puhtaasti ajatellaan liikunnallisessa mielessä, mitä aiemmin, sen parempi. 

Joukkueeseen tullessa lapsen tulisi olla kuitenkin jo valmis toimimaan ryhmässä ja ottamaan ohjeita vastaan. Ennen joukkuetoimintaa voi olla mukana oman aikuisen kanssa perhefutiksessa. 

Usein lapsi on valmis joukkuetoimintaan 4-7-vuotiaana. Parhaiten lapsen taidot toimia ryhmässä selviävät kokeilemalla. Kannattaa rohkeasti ilmoittautua ja tulla mukaan.”

 

Peli-iloa säässä kuin säässä. Kuva: Jutta Kurki

 

Onko sinulla muita vinkkejä alkutaipaleelle?

"Alussa vanhemmat voivat olla tukena ja apuna harjoittelussa, eikä siihen vaadita omaa jalkapallotaustaa. Jos homma ei lapsella heti ota toimiakseen, voi kokeilla jonkin ajan kuluttua uudestaan, jos lasta jalkapallo kiinnostaa. 

Myös vanhempien ja kavereiden kanssa omatoiminen pallottelu on alusta asti tärkeää. Tavoitteena on, että lapsi nauttii pelaamisesta ja harjoittelusta harkoissa ja omalla ajalla."

 

Minkälaiset varusteet vaaditaan?

 ”Joukkueeseen tullessa vaatimuksena lähtökohtaisesti on urheiluvarustus, jalkapallokengät tai lenkkarit, pallo, sekä juomapullo, jossa on vettä. ” 

 

 

 

Minkälainen seura on Ylämyllyn Yllätys?

”Yllätys on kasvava ja alueellisesti suuri liikuttaja, josta yli 400 rekisteröityä pelaajaa kertoo. Vahvistamme toimintaamme esimerkiksi etsimällä osaavia henkilöitä valmennukseen ja kouluttamalla valmentajia."

 

Minkälaisia toimintaperiaatteita seuralla on?

”Seuralla on valmennuslinja, josta löytyvät osaamistavoitteemme. Kun pelaaja tulee seuraan, jalkapallo-opetus on kaikissa ikäluokissa suunniteltua ja johdonmukaista. Tavoitteena on aina pelaajien kehittyminen ja sen myötä onnistumisen ja oppimisen ilo. Kaikessa lapsivalmennuksessa käytämme paljon leikkejä ja kilpailuja, jotka ovat lapselle ominaista toimimista.”

 

Minkälaisilla tavoitteilla harjoitteleville joukkuetoiminta sopii?

”Yllätyksessä jalkapalloa voi harrastaa erilaisilla tavoitteilla. Kilpailullisin tavoittein treenaavilla on mahdollisuus saada suuriakin harjoitusmääriä lisäharjoitusryhmien sekä toisen ikäluokan mukana harjoittelemalla. On myös mahdollisuus harrastaa rennommin oman joukkueen kavereiden kanssa pelailemalla.” 

 

 Minkälaisia muistoja sinulle on oman jalkapallourasi alusta? 

”Aloitin futiksen kuusivuotiaana Rantakylän koulun salin treeneistä päiväkotikaverin innostamana. Joensuun seudun jalkapallon grand old man Santaharjun Tuomo veti treenejä silloiselle JiiPeen 84-86 ikäluokalle. Ensimmäisten treenien jälkeen taisi tulla pieni tauko, mutta kesällä kuitenkin pelasin Rantakylän nurmella. 

Itselleni mieliinpainuvia juttuja varhaisvuosien peleistä ja treeneistä ovat "saksipotkumaali" Kontiolahden hiekalla noin yhdeksänvuotiaana, talvisin vapaa-aikatalon tartan-alustalla vedetyt pelit ja treenit, piirisarjan mestaruus sekä turnausmatkat eri puolille Suomea.”

 

Minkälaista tukea sait omilta vanhemmiltasi?

 ”Vanhemmat eivät hirveästi pystyneet olla mukana toiminnassa, sillä isä asui Etelä-Suomessa ja äiti kahden lapsen yksinhuoltajana teki kolmivuorotyötä. 

Yksi muisto on kuitenkin jäänyt mieleen, kun aikanaan ennen treenejä makailin sohvalla ja sanoin, etten jaksa mennä treeneihin. Äiti ja isoveli sitten sanoivat, että toiminta on maksettu, joten sinne mennään. Treeneistä tullessa totta kai oli hyvä fiilis, eikä tuon jälkeen ei ole tarvinnut kenenkään minua treeneihin patistaa. 

Tuollaista lempeää kannustusta lapsi mielestäni tarvitsee, kun harjoituksiin ei aina jaksa mennä. Toki jos vastahakoisuus olisi ollut jatkuvaa, niin sitten olisi pitänyt keskustella, mikä hommassa on vikana. 

Koska äiti ei hirveästi voinut olla mukana, piti minun olla omatoiminen. Useimmiten kuljin pyörälle, mutta soittelin itse ja treenikyytejä jo ekaluokalta asti. ” 

 

 

Mikä jalkapallossa on parasta?

”Jalkapallo on monipuolinen juoksu-, tekniikka-, peliäly- sekä kamppailulaji. Jalkapallossa voivat pärjätä pitkät, lyhyet, laihat, rotevat, hitaat tai nopeat, koska kentällä on monenlaisia rooleja, ja eri pelipaikoilla tarvitaan erilaisia vahvuuksia. Jalkapallo sopii siis kaikille!   

Monipuolisuuden vuoksi jalkapallossa kehittyvät monet erilaiset taidot, niin fyysiset kuin sosiaalisetkin. Jalkapalloa pystyy myös harrastamaan eri tasoilla ja tavoitteilla, vaikka läpi elämän, koska sarjatarjotin on laaja. 

Minulle itselleni on jalkapallon kautta tullut todella paljon erilaisia ystävyyssuhteita ympäri Suomen ja maapallon. Futis yhdistää elämätilanteesta ja maasta riippumatta ihan kaikkialla maailmassa." 

 

 

 

Suuret kiitokset Kemalle haastattelusta. Yllätyksen lisäksi jalkapalloa on mahdollista harrastaa monessa muussakin seurassa ympäri Pohjois-Karjalaa, joten rohkeasti vaan kokeilemaan!

Seuraavalla kerralla blogissa on vuorossa kuulumisia koko perheen uutuusleffasta, jonne suuntaamme huomenna. Tavataan siis pian. 

Leppoisia kesäpäiviä!

Koko perhe Aarrejahtiin!

Teatteri-Traktori tarjoaa tänä kesänä teatterin lisäksi muutakin puuhaa lapsiperheille. Aarrejahtiin voi osallistua omaan tahtiin pitkin kesää. 

"Laita itsesi, kaverisi ja perheesi liikkeelle. Etsi salattuja koodeja kivistä, sukella mysteereihin ja löydä piilotettu aarre. Herkut reppuun, reppu selkään ja suuri seikkailu odottaa!"

Teatteri-Traktori lastenkulttuurikeskus on käynnistänyt koko maakunnan alueelle sijoittuvan omatoimisen seikkailun, Koko perheen aarrejahdin. 

Eri puolille Pohjois-Karjalaa etelästä pohjoiseen ja idästä länteen on piilotettu osia salaisesta koodista, jonka avulla voi selvittää varsinaisen aarteen sijainnin ja pääsyn sen luo. 

- Tällä tavalla haluamme kannustaa kaikkia seikkailuun ja yhdessä ulkoiluun. Koko perheen aarrejahti juhlistaa omalta osaltaan 300 vuotiasta maakuntaa esitellen kivoja paikkoja eri puolilta Pohjois-Karjalaa. Aarrejahtia voi tehdä lasten kanssa, ilman lapsia tai ilman aikuisia ikään katsomatta. Ulkona liikkumista hyvässä seurassa, teatterista kerrotaan. 

Tarkemmat ohjeet Aarrejohtiin löydät klikkaamalla Teatteri-Traktorin sivuille. Muistattehan myös, että teatterin Pärskeitä päin -esitykset ovat jo hyvässä vauhdissa Sinkkolassa. 

Mukavaa maanantaita ja kesäistä viikkoa!