Koko perheen voimin Outokummun Vanhalla kaivoksella ja Lasten kaivoksella

Sanotaan nyt heti alkuun, että Outokummun Vanha kaivos ja Lasten kaivos ovat aivan mahtavia matkailukohteita lapsiperheille. Meillä tämän kesän reissu jäi vain valitettavasti niin myöhäiseksi, että tätä kirjoittaessani Lasten kaivos on jo talveksi suljettu. Olkoon tämä postaus siis vinkki joko ensi kesälle, tai talvellakin auki olevaan kaivostunnelliin ja kaivosmuseoon. 

Meidän perheemme edellisestä reissusta kaivokselle ehti lopulta vierähtää yli kolme vuotta, mutta elokuun lopussa se viimein toteutui. Samalla toteutui myös haaveeni ottaa mukaan pienten lisäksi mukaan myös teiniosasto. Edellisellä kerralla osallistuimme lasten opastetulle kierrokselle, tällä kertaa ihan yleiseen opastukseen. Suosittelen lämpimästi mielenkiintoista ja värikästä opastusta, vaikka kaksi tuntia olikin osalle seurueestamme vähän liikaa. 

Opastukseen kuului paljon tietoa sisältävä video sekä tarinointia kaivostunnelin eri osissa. Kivinäyttelyssä tunnelin sisällä oli mahdollista etsiä muun muassa Afrikan tähden kiviä.

 

 

 Opastettu kierros päättyi kaivosmuseoon, jossa riittikin monenlaista ihmeteltävää.

 

 

Kaivostunnelin ulkopuolella odotti kiva kaivosmiljöö rakennuksineen ja leikkialueineen. Isommat suuntasivat museotunnelin jälkeen vieressä olevalle frisbeegolf-radalle. 

Pienimmillä oli vuorossa Lasten kaivosta ulkona...

 

....Sekä Lasten kaivosta sisällä.

...Ja vielä aarteenetsintää metallinpaljastimen ja kaivuulapion avulla. 

Loppujen lopuksi lähdimme kotiin vasta kaivoksen sulkemisaikaan!

 

 

Kertauksena siis vielä:  

Outokummun Vanha kaivos ja Lasten kaivos ovat aivan huippukohteita lapsiperheille, koska kiinnostavaa tekemistä tai ihmeteltävää riittää ihan kaikenikäisille. Suosittelen lämpimästi tutustumaan täällä meillä Pohjois-Karjalassa sijaitsevaan ainutlaatuiseen matkailukohteeseen, jossa myös lapset on todellakin huomioitu. Esimerksi tällaisia somia leikkimökkejä taisi alueella olla puolenkymmentä.

 

 

Pahoittelen tosiaan postauksen huonosti valittua julkaisuajankohtaa. Vanha kaivos on tällä hetkellä auki vain maanantaista perjantaihin klo 11-15. Lasten kaivokseen ei myydä lippuja, mutta ulkoalueella saa käydä leikkimässä. Talven tultua aluetta ei kuitenkaan huolleta esimerkiksi lumien osalta, ja polkuautot on jo viety varastoon. Sisäleikkialue on kiinni.

Eipä kuitenkaan hätää: Jos arkipäivät eivät sovi teidän aikatauluihinne, on vain odotettava ensi kesää. Outokummun matkailusta kerrotaan, että kaivosalue avautuu taas ensi vuonna 2022 kesäkuun ensimmäisenä päivänä!

Aurinkoa syyskuuhun!

Äiti ja yrittäjä Iita Kaarto

Kaarto Kids & Lifestyle on ilahduttanut viime vuoden elokuusta alkaen kauniita, ekologisia ja eettisesti tuotettuja vaatteita arvostavia vanhempia Joensuun Iso Myyssä. Nyt on aika tutustua naiseen yrityksen takana.

(Juttu on alun perin julkaistu 7.2.2018. Tällä hetkellä Kaartolla ei ole kivijalkaliikettä. Ajankohtaiset uutiset yrityksestä löydät Kaarto Kids & Lifestylen Facebook-sivuilta.) 

Kertoisitko vähän itsestäsi?

Olen Iita Kaarto, 33-vuotias kolmen lapsen äiti ja naimisissa. Meillä on myös kaksi koiraa. Olen syntynyt Juankoskella, jossa lapsuuteni ja nuoruuteni rakkain harrastus oli kilpaurheilu. Yleisurheilusta minulla on nuoruudesta pari SM-mitaliakin. Lukion jälkeen olin pari vuotta työelämässä, kunnes päädyin Joensuuhun ammattikorkeakouluun opiskelemaan liiketaloutta, jossa suuntauduin markkinointiin ja yrittäjyyteen.  
Miten elämäsi muuttui opiskelujesi loppuvaiheessa?
Opiskelujen loppumetreillä 24-vuotiaana sain ensimmäisen lapsemme. Syntymän jälkeen hänellä todettiin Downin oireyhtymä. Lapsi meni kaiken muun edelle. Jäin hoitamaan lastemme kotiin ja opinnäytetyö jäi tekemättä.  Arkeemme tulivat mukaan lapsemme terapiat, tutkimukset sekä uusien kommunikointimenetelmien kuten kuvien ja viittomien opettelu. Esikoisemme ollessa parivuotias syntyi perheeseemme toinen lapsi ja siitä kolmen vuoden päästä syntyi kolmas lapsemme. Minulle oli itsestäänselvyys, että haluan hoitaa lapsemme kotona ja päivääkään tätä päätöstä en ole katunut. Ne olivat elämäni tärkeimmät vuodet ja tietynlaisella haikeudella niitä vieläkin muistelen. 
Olit kotona lasten kanssa kahdeksan vuotta. Miten päädyit yrittäjäksi?
Suunnitelmat yrittäjyydestä olivat seuranneet minua jo opiskeluajoista lähtien. Nuorimman lapsemme ollessa 3-vuotias päätin toteuttaa suunnitelmani. Halusin perustaa yrityksen, jossa voisin tehdä työkseni jotain, mikä todella tuntuisi omalta. Halusin perustaa yrityksen, jossa vallitsisi pehmeät arvot ja jonka avulla voisin tehdä maailmasta edes vähän oikeudenmukaisemman ja paremman. Nämä kaikki yhdistettynä syntyi Kaarto Kids & Lifestyle oy. Starttirahaa en saanut, mutta se ei pysäyttänyt minua, vaan päämäärätietoisesti etenin askel kerrallaan suunnitelmissani. Olen tullut siihen tulokseen, että ilman lapsiani ja kaikkia niitä kokemuksia, joita olen kokenut, ei minusta varmaan olisi ollut yrittäjäksi. Suoraan koulunpenkiltä minusta ei tähän olisi ollut.

Kerro lisää Kaartosta.
Kaarto on pieni kivijalkakauppa Joensuussa, Kauppakeskus Iso Myyn ensimmäisessä kerroksessa. Kaartossa on tällä hetkellä myynnissä noin 20 kotimaista brändiä. Valikoimasta löytyy enimmäkseen lastenvaatteita, mutta myös muun muassa naistenvaatteita, koruja, sisustustuotteita ja kankaita. Tuotteiden valinnassa eniten ohjaavat omat ja samalla yritykseni arvot, joita ovat eettisyys, ekologisuus ja suomalainen työ. Yritän löytää valikoimaan tuotteet, jotka ovat myös kestäviä ja kauniita.
Miten yrityksesi on otettu vastaan?
Yritykseni on otettu vastaan todella hyvin ja palaute asiakkailta on ollut ihanaa. Se auttaa jaksamaan, vaikka työtä on paljon. Olen saanut tutustua suureen määrään uusia ihmisiä, aivan huippuihin tyyppeihin, joihin en varmasti olisi tutustunut ilman tätä yritystä. Myös suurin osa kanssayrittäjistä ovat ottaneet minut ja yritykseni vastaan kannustavasti. Haluan itsekin olla tukemassa muita pienyrittäjiä ja tehdä paljon yhteistyötä. Ihana, kun voi toisten yrittäjien kanssa jakaa kokemuksia ja tukea toinen toista. 
Mikä yrittäjyydessä on parasta ja mikä raskainta?
Yrittäjyydessä parasta on se, että voi tehdä työtä, josta tykkää ja se tietynlainen vapaus toteuttaa itseään. Kun on tehnyt yrityksestä omannäköisensä, huomaa kuinka samanhenkisiä ihmisiä myös asiakkaat ovat. Se oli jopa yllätys itselleni. Vaikka olen yksinyrittäjä, tuntuu kuin en olisi hetkeäkään ollut yksin. 
Raskainta on varmasti suuri työnmäärä ja se, kun kaikesta pitää kuitenkin vastata yksin. Raskasta on myös se tietynlainen epävarmuus, mikä yrittämiseen liittyy. Välillä myös kuusipäiväinen työviikko tuntuu raskaalta ja se, kun ei ole toistaiseksi pystynyt olemaan lomalla, ei edes sairaslomalla. Yrittäjyyden lisäksi olen yhä myös esikoisemme omaishoitaja. 

Miten onnistuu kolmilapsisen perheen arjen pyörittäminen ja yrittäminen?
Toistaiseksi arki on sujunut ihan hyvin, koska mieheni on tukenut minua täysillä. Mieheni on palkkatyössä ja pystyy tarvittaessa jäämään kotiin, jos joku lapsistamme esimerkiksi sairastuu.  Myös isovanhemmat ja muut läheiset ovat olleet suurena apuna arjen pyörittämisessä. Ilman heidän apuaan ja tukeaan ei tämä olisi ollut mahdollista.
Olet toteuttanut haaveesi omasta yrityksestä. Mistä haaveilet nyt?
Toivon, että tämä yrittäjyys tuntuisi vielä pitkään yhtä hyvältä kuin se nyt tuntuu. Haaveissa olisi, että pystyisin koko ajan kehittämään yritystäni, palvelemaan asiakkaita koko ajan paremmin, lisäämään yrityksen tunnettuutta ja olisihan se hienoa, jos pystyisi myös joskus työllistämään muita. Toivoisin, että ehtisin avaamaan nettikaupan kivijalkakaupan rinnalle. 
Haluan kuitenkin elää hetki kerrallaan tehden sitä, mikä sillä hetkellä tuntuu hyvältä ja oikealta. Koskaan ei tiedä, mitä huominen tuo tullessaan. Jos elämä muuttuu suorittamiseksi, rämpimiseksi tai vaihtoehtoisesti vain mahdollisimman suuren liikevoiton tavoitteluksi, ei tämä yrittäminen ole minun juttuni. Haluan elää hyvää elämää, jossa tärkeintä on läheisten hyvinvointi ja tietenkin myös oma hyvinvointi. Haaveilen, että minulla olisi vielä enemmän yhteistä aikaa perheeni kanssa. Muutos kotiäidistä yrittäjäksi on ollut todella suuri ja vaatinut kyllä tietynlaista sopeutumista.  
Mitä muuta haluaisit vielä sanoa?
Haluan sanoa ensinnäkin kiitokset läheisilleni, että olette olleet tukenani, mutta myös kaikille asiakkailleni. Kiitos, että olette siinä. Ilman teitä tätä kauppaa ei olisi. Olen oikeasti etuoikeutettu, kun olen saanut tutustua niin moneen huipputyyppiin yritykseni kautta! Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille ja tukijoille. Niin paljon on hyvää ympärilläni, josta olen kiitollinen, että vaikea edes yrittää pukea sanoiksi. Kiitos myös mahdollisuudesta osallistua tähän haastatteluun.

Kiitokset Iitalle haastattelusta ja jutun kuvista. Kaikkea hyvää yrityksen ja perheen tulevaisuuteen!

Uutisia lapsille, jotka haluavat tietää

Tänään loikkaamme virtuaalisesti Pohjois-Karjalasta pääkaupunkiin. Oletteko kuulleet, että Helsingin Sanomat on jo jonkin aikaa julkaissut omia uutisia lapsille? Uutissivu julkaistaan joka perjantain lehdessä ja lisäksi netissä täällä.

Vaikka uutiset painottuvat osittain pääkaupunkiseudulle, haluamme vinkata nämä sivut, koska vastaavia ei ainakaan vielä löydy Pohjois-Karjalasta. Ja tokihan suurin osa uutisista ovat valtakunnallisia tai kansainvälisiä. Lasten uutisissa on myös muun muassa haastatteluja, reseptejä, viikon kysymys ja paljon muuta. Kivoja juttuja ovat muun muassa lasten tiedekysymykset ja vastaukset niihin sekä ulkomailta uutisia toisille lapsille lähettävät kirjeenvaihtajat.

Uutiset kiinnostavat monia lapsia. Lasten uutiset ovat hyvä tilaisuus saada helpotusta tiedonjanoon, koska jutut eivät ole liian vaikeaselkoisia ja aiheet on rajattu lapsia kiinnostaviksi ja lapsille sopiviksi.

Toivottavasti hyvien uutisten päivää ja tapaamisiin!

(Juttu on julkaistu alun perin vanhalla Muksujen maakunta -sivustolla 6.5.2016)

Pauliina Lerche ja Mimmit valloittavat maailmaa

Rääkkylästä kotoisin olevan muusikon ja kahden koululaisen äidin menestyksen salaisuus on sekoitus lahjakkuutta, kovaa työtä, sitkeyttä ja onnea.

Pauliina Lerchen työpaikka ei ole ihan tavallisimmasta päästä, sillä yrittäjän ja freelance-muusikon päätyönä on lastenmusiikkiyhtye Mimmit.  Haastatteluntekohetkellä Pauliina on äskettäin palannut Etelä-Ranskan Cannesista markkinoimasta yhtyettään. Miten reissu meni?

-Hyvä reissu oli, mutta lopullinen tulos selviää vasta myöhemmin. Paljon lupaavia juttuja on ilmassa ja vähän jännityksessä eletään. Kilpailu on kovaa ja asiat etenevät hitaasti, Pauliina vastaa hieman salaperäisesti. Markkinointikuvioihin liittyy, että osaa suunnitteilla olevista projekteista ei voi vielä paljastaa.

Kymmenen vuotta sitten lastenmusiikkiyhtyeenä perustettu Mimmit on oikeastaan enemmän kuin yhtye. Musiikin ympärille on syntynyt myös animaatioita, kirjoja, sisustustuotteita sekä oma muskari, joka tunnetaan maailmalla Mimmit Music School -nimellä. Kaikki alkoi näin:

-Olin saanut 2000-luvulla julkaistuista soololevyistäni palautetta, että monet lapset tykkäävät kuunnella niitä. Kuuntelijat pyysivät minua tekemään musiikkia lapsille. Ajatus jäi vähäksi aikaa hautumaan, kunnes äänitimme ensimmäiset kappaleet vuonna 2006. Mukaan pyysin siskoni Hannamari Luukkasen. Mimmien piti olla vain tilapäinen kokeilu, mutta sillä tiellä ollaan edelleen!

Ennen Mimmejä Pauliina ehti kuitenkin harrastaa, opiskella ja tehdä musiikkia jo kauan.

Värttinä määritti lapsuutta
Pauliina Lerche aloitti viulutunnit neljävuotiaana ensin yksityisellä musiikinopettajalla ja myöhemmin musiikkiopistossa. Elämä pienessä Rääkkylän kunnassa oli idyllistä. Musiikin lisäksi Pauliina harrasti myös kuvataidetta ja ratsastusta.

Liittyminen Värttinään yhdeksänvuotiaana alkoi ohjata tulevaisuuden suuntaa.
-Olin Värttinässä mukana kuuden vuoden ajan. Värttinällä oli iso vaikutus lapsuuteeni, koska sen toiminta oli jo aika ammattimaista. Kiersimme keikoilla ympäri Suomea ja myös ulkomailla. Yläasteikäisenä minulle oli jo selvää, että haluan tehdä musiikkia myös ammatikseni. Suurin haaveeni oli päästä Sibelius-Akatemiaan!

Sibelius-Akatemiaan Pauliina myös pääsi käytyään ensin musiikkilukion Kuopiossa. Sen jälkeen uraan on mahtunut paljon. Omien levyjensä lisäksi hän on tehnyt yhteistyötä muun muassa Vesa-Matti Loirin, Pave Maijasen ja Hectorin ja kanssa. Tunnetuimpia yhtyeitä on ollut Värttinän jälkeen Burlakat.

Pauliinaa hiukan naurattaa kysymys menestyksen salaisuudesta.
-Lahjakkuutta täytyy varmaan olla jonkin verran, mutta sen lisäksi on tehtävä paljon töitä ja oltava periksiantamaton. Minä esimerkiksi haaveilen vuosia Mimmit-animaatioista, mutta joka paikasta tuli vastaukseksi ei. Laiva kääntyi vasta kun ensin oli vuosia lyöty päätä seinään! Toisaalta nyt voisi olla vielä vaikeampaa päästä eteenpäin, joten ehkä olimme liikkeellä oikeaan aikaan. Varmaan menestykseen tarvitaan myös vähän onnea ja oikeita kontakteja.

Juhlavuosi ja sen jälkeen
Pauliina Lerchen vuodet Mimmien parissa ovat vierineet niin vauhdilla, että ensi vuonna yhtye täyttää kymmenen vuotta. Minkälainen on tyypillinen työpäiväsi Mimmien parissa?
-Välillä töitä on ihan järjettömän paljon ja välillä vähemmän, ja työnkuva on tosi vaihteleva. Paljon on toimistotyötä kotikoneella, mutta teen myös koko ajan luovaa työtä eli sävellän ja kirjoitan. Paljon on myös laulujen ja kappaleiden harjoittelua erityisesti ennen uuden levyn tekoa, kiertueita tai kuvauksia. Keikat ovat työn suola.

Lapsiyleisö antaa ja pyytää paljon, joka kerta on annettava ihan kaikkensa. Keikkojen jälkeen Mimmit jäävät vielä yhteiskuviin ja jakamaan nimmareita faneillensa. Lapset tuovat siskoksille myös omia piirustuksiaan ja muita pieniä lahjoja, joista Pauliina on säilyttänyt jokaisen. Keikat painottuvat viikonloppuihin, mutta ovat päiväsaikaan. Tämä on helpottanut työn ja perheen arjen yhdistämistä etenkin kuin omat lapset olivat vielä pieniä.

Ensi vuosi on Mimmien juhlavuosi ja siihen liittyy paljon tapahtumia ja uusia tuulia. Mitä on luvassa sen jälkeen, kun juhlat on juhlittu?
-Olen juuri nyt tosi onnellinen, koska olen saanut Mimmien kautta toteuttaa itseäni musiikin lisäksi niin monella tavalla. Olen päässyt kirjoittamaan, olemaan mukana animaatioiden tekemisessä ja seuraamassa tekstiilisuunniteluakin. Tällä hetkellä suurin haaveeni on viedä Mimmien muskaria ja sen mukana suomalaista pedagogista osaamista ja kulttuuria maailmalle. Haluan jatkaa Mimmeissä vaikka eläkeikään asti.Vanhana voisin olla sitten vaikka Mimmien mummo!

Kaikki kuvat ovat Mimmien kotisivujen galleriasta. Pauliina on siskoksista tummahiuksinen ja Hannamari vaalea.

Juttu on julkaistu alun perin vanhalla Muksujen maakunta -sivustolla 9.5.2016.

Perheet rakastuivat Korpilumon kuviin

"Jokainen lapsi on omana itsenään kaunis, maailman arvokkain ja tismalleen sellainen kuin hänen pitääkin olla.”

Kukapa pienen lapsen äiti Joensuun seudulla ei olisi kuullut viime vuosina Korpilumosta? Vähintäänkin tuttavapiiristä löytyy joku, joka on käynyt kuvauttamassa lapsensa tai koko perheensä Miia Laurilan kameran edessä. Vuonna 2013 perustettu Korpilumo tarjoaa huippusuosittujen lapsikuvien lisäksi myös hääkuvausta ja koirakuvausta. Miten yrityksesi sai alkunsa?

-Olen aina rakastanut kaikkea kaunista ja halunnut tuoda kuvina ja tarinoina esille sitä, mitä näen ja koen kauniina. Olen kirjoittanut, piirtänyt, maalannut, valokuvannut, keksinyt ja mielikuvitellut. Olen nauttinut suunnattomasti siitä, että on olemassa maailma, joka on hyvä ja kaunis, jossa on hymyä ja onnea, naurua ja kikatusta, kepposia, hassuja yksityiskohtia ja ihan vaikka ja mitä. Haaveilin, että joskus jonakin päivänä, kunhan olen niin rohkea, teen sen kaiken todeksi.

Kolmilapsisen perheen äiti on koulutukseltaan erityisopettaja. Valokuvausta ja kuvataiteen tekemistä hän on opiskellut itse. Kiteeltä kotoisin oleva Miia on asettunut Joensuun kautta Polvijärven metsämaisemiin yli kymmenen vuotta sitten. Lasten lisäksi kodissa asustaa puoliso ja kolme koiraa.

-Tällä hetkellä Korpilumo työllistää minut päätoimisesti, mutta opettajuus ja pedagoginen ammattitaito ovat peruskallioni, josta yhä ammennan lapsikuvaukseen.

Yrittäjän vapauteen kuuluu, että Miian työkaverina on mukana kulkeva kolmivuotias tytär. Äidille on tärkeää, että yritys pyörii täysin omien lasten ehdoilla.

Hassuttelua ja vauvantuoksua

Miia Laurila on saanut toteuttaa unelmaansa jo muutaman vuoden, mutta ei kuulosta työhönsä leipiintyneeltä:

-Nautin täysillä jokaisesta lapsitapaamisisesta ja teen valokuvaajan työtäni joka päivä yhtä suurella intensiteetillä ja innostuksella kuin alussa. Lapsilta tuleva rehellinen ja suorasukainen palaute kasvattaa ja pitää nöyränä.

Korpilumon valokuvat on helppo tunnistaa niiden sadunomaisesta ja herkästä tyylistä. Kuinka se on syntynyt?

-Tyylini tehdä kuvia lähtee vahvasta sisäisesti intuitiosta eikä se missään tapauksessa ole suunniteltu. Jokaisen kuvan tyyli, tunnelma, sommittelu, värimaailma syntyvät intuitiivisesti pääni sisällä olevasta vahvasta näkemyksestä, jota on hyvin hankala sanoiksi pukea. Tyyli on aina ollut olemassa, vaikka toki se hiljalleen ajan ja iän myötä myös muuttuu.

Miia kuvaa sekä vastasyntyneitä että isompia lapsia. Vastasyntyneissä vauvoissa itsessään on jotakin mystistä. Minkälaista heitä on kuvata verrattuna taas isompiin lapsiin?

-Siinä missä hieman isompien lasten kuvaaminen on vauhdikasta hassuttelua ja leikkimistä, vastasyntyneiden kuvaaminen on rauhallisen seesteistä. Vauvalle ja äidille täytyy antaa aikaa rauhoittua ja rentoutua. Vauvojen kuvaaminen on kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä vaativaa, ja ihanan vauvantuoksuista! Lapsikuvaushan on aina tietysti tehtävä lapsen tahtiin, oli kyseessä sitten vauva tai vähän isompi lapsi.

Koirat synnyttivät RiesaDesignin

Korpilumo on huippusuosittu, mutta Miia itse ei ajattele asiaa kovinkaan paljon.
-Korpilumon toiminta on laajentunut pikkuhiljaa ilman sen kummempia markkinointisuunnitelmia tai kampanjoita. Tieto on levinnyt suusta suuhun tietona ihmisiltä toisille sekä somen kautta. Pidän edellisten tyytyväisten asiakkaiden kautta tulleita uusia asiakkaita kaikkein parhaimpana ja palkitsevimpana tapana löytää uusia asiakkaita.

Olet saavuttanut unelmasi ja onnistunut tuomaan sillä myös leipää perheellesi. Mikä työssäsi on haastavin puoli?
-Haastavinta ja palkitsevinta työssäni on oikeastaan sama asia. Kuinka onnistun saavuttamaan lapsen luottamuksen hyvin lyhyessä ajassa? Lapset eivät asetu samaan muottiin.  Jokaiseen lapseen tutustuminen vaatii herkkyyttä tulkita häntä ja saada näkyville juuri hänellä tyypillisiä ilmeitä ja omaa persoonaa. Samaan aikaan kuvaajan on huomioitava myös kuvauksen tekniset seikat ja ulko-olosuhteiden muutokset tuulen suunnasta alkaen. Muuttuvia olosuhteita lapsikuvauksissa on noin miljoona!

Korpilumo-yrityksen toinen toimiala kuvauksen lisäksi on RiesaDesign. Miian maalaamia tauluja tilataan eniten perhekuviksi ja lahjoiksi sekä lapsille että aikuisille.

-RiesaDesign syntyi perheemme koirien ja koiraharrastukseni pohjalta. Koen hyvin palkitsevana tarkasti tilattujen ja yksilöityjen taulujen tekemisen, sillä silloin onnistuneeseen lopputulokseen vaaditaan tarkkoja huomioita asiakkaideni tarinoista ja taustakuvista. Rakastan myös lastentaulujen tekemistä, sillä silloin annan kynän ja pensselin mennä tajunnanvirran mukana.

Tärkeintä kaikessa

Miia Laurila on hypännyt rohkeasti yrittäjäksi, onnistunut tekemään omasta luovuudestaan itselleen ammatin ja nauttii nyt jokaisesta työpäivästään. Mistä sinä vielä haaveilet?

-Haaveilen, että saisin jatkaa lapsivalokuvaajana, sillä rakastan tätä työtä. Haaveilen myös, että saisin mahdollisuuksia osallistua osaltani lastenkulttuurin ja muutenkin lasten hyvinvoinnin tukemisen. Haaveilen, että voisin tuottaa hyvää mieltä ja hymyjä pienten sekä näiden omien aikuisten kasvoille.  Haaveilen oman lastenkirjani julkaisusta. Haaveilen lisätunneista vuorokauteen!

Moni on rakastunut Korpilumon kauniisiin kuviin, mutta vähintään yhtä kaunis on Miian tavoite niiden takana:
-Uskon vahvasti siihen ettei kukaan lapsi ole erityinen ihmelapsi vaan että ihan kaikki lapset ovat erilaisilla tavoilla erityisiä. Tärkein tavoitteeni kuvaajana ja erityisopettajana on, että kaikki lapset ja heidän läheiset aikuisensa hoksaavat sen. Toivon, että valokuvieni kautta saan kertoa tämän koko maailmalle.
 ”Jokainen lapsi on omana itsenään kaunis, maailman arvokkain ja tismalleen sellainen kuin hänen pitääkin olla.”

Kaikki kuvat © Korpilumo/Miia Laurila

* PÄIVITYS 7.6.17 Viestittelimme Miian kanssa ja vaihdoimme kuulumiset: Korpilumossa on kaikki hyvin ja ennallaan. Koiria on kuitenkin perheessä enää kaksi, joista toinen on Miian työkoira Kaarna. Ja jutun julkaisuajankohtana kolmevuotias tytär on nyt tietenkin neljävuotias. Hän kulkee Miian mukana töissä edelleen. *

Juttu on julkaistu alun perin vanhalla Muksujen maakunta -sivustolla 23.4.2016.