Pauliina Lerchen työpaikka ei ole ihan tavallisimmasta päästä, sillä yrittäjän ja freelance-muusikon päätyönä on lastenmusiikkiyhtye Mimmit. Haastatteluntekohetkellä Pauliina on äskettäin palannut Etelä-Ranskan Cannesista markkinoimasta yhtyettään. Miten reissu meni?
-Hyvä reissu oli, mutta lopullinen tulos selviää vasta myöhemmin. Paljon lupaavia juttuja on ilmassa ja vähän jännityksessä eletään. Kilpailu on kovaa ja asiat etenevät hitaasti, Pauliina vastaa hieman salaperäisesti. Markkinointikuvioihin liittyy, että osaa suunnitteilla olevista projekteista ei voi vielä paljastaa.
Kymmenen vuotta sitten lastenmusiikkiyhtyeenä perustettu Mimmit on oikeastaan enemmän kuin yhtye. Musiikin ympärille on syntynyt myös animaatioita, kirjoja, sisustustuotteita sekä oma muskari, joka tunnetaan maailmalla Mimmit Music School -nimellä. Kaikki alkoi näin:
-Olin saanut 2000-luvulla julkaistuista soololevyistäni palautetta, että monet lapset tykkäävät kuunnella niitä. Kuuntelijat pyysivät minua tekemään musiikkia lapsille. Ajatus jäi vähäksi aikaa hautumaan, kunnes äänitimme ensimmäiset kappaleet vuonna 2006. Mukaan pyysin siskoni Hannamari Luukkasen. Mimmien piti olla vain tilapäinen kokeilu, mutta sillä tiellä ollaan edelleen!
Ennen Mimmejä Pauliina ehti kuitenkin harrastaa, opiskella ja tehdä musiikkia jo kauan.
Värttinä määritti lapsuutta
Pauliina Lerche aloitti viulutunnit neljävuotiaana ensin yksityisellä musiikinopettajalla ja myöhemmin musiikkiopistossa. Elämä pienessä Rääkkylän kunnassa oli idyllistä. Musiikin lisäksi Pauliina harrasti myös kuvataidetta ja ratsastusta.
Liittyminen Värttinään yhdeksänvuotiaana alkoi ohjata tulevaisuuden suuntaa.
-Olin Värttinässä mukana kuuden vuoden ajan. Värttinällä oli iso vaikutus lapsuuteeni, koska sen toiminta oli jo aika ammattimaista. Kiersimme keikoilla ympäri Suomea ja myös ulkomailla. Yläasteikäisenä minulle oli jo selvää, että haluan tehdä musiikkia myös ammatikseni. Suurin haaveeni oli päästä Sibelius-Akatemiaan!
Sibelius-Akatemiaan Pauliina myös pääsi käytyään ensin musiikkilukion Kuopiossa. Sen jälkeen uraan on mahtunut paljon. Omien levyjensä lisäksi hän on tehnyt yhteistyötä muun muassa Vesa-Matti Loirin, Pave Maijasen ja Hectorin ja kanssa. Tunnetuimpia yhtyeitä on ollut Värttinän jälkeen Burlakat.
Pauliinaa hiukan naurattaa kysymys menestyksen salaisuudesta.
-Lahjakkuutta täytyy varmaan olla jonkin verran, mutta sen lisäksi on tehtävä paljon töitä ja oltava periksiantamaton. Minä esimerkiksi haaveilen vuosia Mimmit-animaatioista, mutta joka paikasta tuli vastaukseksi ei. Laiva kääntyi vasta kun ensin oli vuosia lyöty päätä seinään! Toisaalta nyt voisi olla vielä vaikeampaa päästä eteenpäin, joten ehkä olimme liikkeellä oikeaan aikaan. Varmaan menestykseen tarvitaan myös vähän onnea ja oikeita kontakteja.
Juhlavuosi ja sen jälkeen
Pauliina Lerchen vuodet Mimmien parissa ovat vierineet niin vauhdilla, että ensi vuonna yhtye täyttää kymmenen vuotta. Minkälainen on tyypillinen työpäiväsi Mimmien parissa?
-Välillä töitä on ihan järjettömän paljon ja välillä vähemmän, ja työnkuva on tosi vaihteleva. Paljon on toimistotyötä kotikoneella, mutta teen myös koko ajan luovaa työtä eli sävellän ja kirjoitan. Paljon on myös laulujen ja kappaleiden harjoittelua erityisesti ennen uuden levyn tekoa, kiertueita tai kuvauksia. Keikat ovat työn suola.
Lapsiyleisö antaa ja pyytää paljon, joka kerta on annettava ihan kaikkensa. Keikkojen jälkeen Mimmit jäävät vielä yhteiskuviin ja jakamaan nimmareita faneillensa. Lapset tuovat siskoksille myös omia piirustuksiaan ja muita pieniä lahjoja, joista Pauliina on säilyttänyt jokaisen. Keikat painottuvat viikonloppuihin, mutta ovat päiväsaikaan. Tämä on helpottanut työn ja perheen arjen yhdistämistä etenkin kuin omat lapset olivat vielä pieniä.
Ensi vuosi on Mimmien juhlavuosi ja siihen liittyy paljon tapahtumia ja uusia tuulia. Mitä on luvassa sen jälkeen, kun juhlat on juhlittu?
-Olen juuri nyt tosi onnellinen, koska olen saanut Mimmien kautta toteuttaa itseäni musiikin lisäksi niin monella tavalla. Olen päässyt kirjoittamaan, olemaan mukana animaatioiden tekemisessä ja seuraamassa tekstiilisuunniteluakin. Tällä hetkellä suurin haaveeni on viedä Mimmien muskaria ja sen mukana suomalaista pedagogista osaamista ja kulttuuria maailmalle. Haluan jatkaa Mimmeissä vaikka eläkeikään asti.Vanhana voisin olla sitten vaikka Mimmien mummo!
Kaikki kuvat ovat Mimmien kotisivujen galleriasta. Pauliina on siskoksista tummahiuksinen ja Hannamari vaalea.
Juttu on julkaistu alun perin vanhalla Muksujen maakunta -sivustolla 9.5.2016.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti