Teatteri-Traktorin Viidakkokirja: "Keskeistä on rakkaus, huolenpito ja viidakon tavoille oppiminen"

Meitä pohjoiskarjalaisia lapsiperheitä ja lasten kanssa täällä reissaavia perheitä hemmotellaan tällä hetkellä (ainakin) kahdella lastennäytelmällä. Viime viikonloppuna ensi-iltansa sai Teatteri-Traktorin Viidakkokirjan. Koronan vuoksi, viimein, kuten teatterin sivuilla todetaan. *

Teatteri-Traktorin esitykset Sinkkolan kotieläinpihalla ovat vuodesta toiseen olleet rakastettuja ja suosittuja. Viimeisten vuosien aikana teatteria on ollut tarjolla myös talvisin Kulttuuritehdas Siihtalassa.

Meidän perheemme edustus ei vielä ole tätä Rudyard Kiplingin Viidakkokirja -teokseen pohjautuvaa näytelmää nähnyt, mutta onneksi aikaa on meillä ja teillä vielä reilusti, aina ensi vuoden toukokuulle asti! 

Teatterin sivuilta kuitenkin selviää, mitä hauskaa ja jännittävää on tällä kertaa luvassa: 

"Tomi Kervisen käsikirjoittama ja ohjaama näytelmä käsittelee ajankohtaista luonnon ja ympäristön suhdetta. Musiikkina kuullaan jälleen Eve Pietarisen sävellyksiä. Svengaavan meiningin lisäksi näytelmässä on myös kaikenikäisille suunnattua pohdintaa ihmisen luontosuhteesta, yhteisöön kuulumisen tärkeydestä ja kasvamisen vaikeudesta.

Suomen kielen sana luonto, on tullut kieleen ilmeisesti samasta lähteestä kuin luotu, synnytetty. Luontoa on se, mikä on kehittynyt miljoonien vuosien saatossa. Ympäristöön kuuluu luontoympäristön lisäksi kulttuurin muovaama, inhimillinen ympäristö. Ihmisen muovatessa ja muokatessa ympäristöään koskemattoman luonnon määrä vähenee koko ajan. 

- Kyllähän tämä vastakkainasetelma on nyt aika vahvasti läsnä näytelmässä. Mutta on siellä myös muita tosi tärkeitä juttuja kuten leikki, seikkailu ja elinikäinen oppiminen kavereiden kanssa, kertoo ohjaaja Tomi Kervinen.

Kuva: Teatteri-Traktori

Yhteisön kannatteleva voima

Yhteisö voi kannatella silloin, kun mitään muuta ei ole jäljellä. Vaikka ihminen revittäisiin pois tutusta ja tunnetusta ympäristöstä, voi uuden yhteisön hyväksyntä ja mukaan ottaminen olla rakennuspalikoina identiteetille. Paikkansa maailmassa voi löytää tuolloin sieltä, mistä ei olisi aluksi uskonutkaan.  

-Viidakkokirjan päähenkilön perhe ja lapsuus ei rakennu biologisen perimän varaan, vaan viidakon lapsen kasvua turvaa ympäröivän, moninaisen yhteisön tuki. Keskeistä on rakkaus, huolenpito ja viidakon tavoille oppiminen, pohtii Tomi Kervinen."

Nyt siis vain sopivan hetken tullen klikkaus Teatteri-Traktorin sivuille, missä onnistuu myös lippuvarauksen tekeminen. 

Mukavaa lähestyvää lokakuuta. 

(* Kaupallinen yhteistyö, liput esitykseen perheellemme saatu blogin kautta)

Ps. Tästä postauksesta pääse lukemaan, mikä olikaan se toinen lastennäytelmä, jota Joensuussa parhaillan esitetään.

Lassie palaa kotiin - Nostalginen koko perheen leffa tarjosi pienille katsojille seikkailua ja suuria tunteita

Kävimme ensi syksyn eskarilaisen ja ekaluokkalaisen kanssa katsomassa klassikkokirjasta tehdyn uutuusleffan Lassia palaa kotiin. Koiran ja lapsen ystävyys, kauniit maisemat ja ripaus seikkailua tekivät suomeksi dubatusta elokuvasta mukavan elämyksen. *

Erik Knightin jo vuonna 1940 julkaistusta kirjasta on julkaistu vuosikymmenten aikana useita elokuvia. Muistan itsekin, kuinka omassa lapsuudessani sekä kirja että elokuva saivat haaveilemaan omasta koirasta ja suurista seikkailuista. 

 

Uudessa elokuvassa seikkaillaan tämän päivän Saksassa. Kadonnutta koiraa etsitään kännykän sovelluksilla ja isoisää muistutellaan ilmastonmuutoksesta. Alkuperäistä kirjan henkeä ei mielestäni kuitenkaan ole kadotettu. Kaikki kolme pyyhimme kyyneleitä, kun Florian (Nico Marischka) ja Lassie hyvästelevät toisensa, ja pidätimme hengitystä, kun koiraystävä oli vaarassa. Ehkä juonen keskittyminen vielä enemmän Lassien kotimatkaan ja sen myötä vielä ripaus enemmän seikkailua oli lisännyt lasten innostusta elokuvaa kohtaan entisestään. Uskon Lassien kuitenkin painuneen lasten mieliin samalla tavalla kuin oman lapsuuteni elokuva- ja kirjaelämys. Kirjan lukeminen onkin meillä seuraavaksi suunnitelmissa. 

Me kävimme elokuvissa Joensuussa elokuvateatterikeskus Tapion pressinäytöksessä. Lassien seikkailuja on mahdollista katsoa Tapiossa ainakin tänään, huomenna, tiistaina ja torstaina. Tarkemmat tiedot ja liput ovat saatavilla teatterin sivuilla. Elokuvan ikäraja on seitsemän vuotta, joten turvallisen aikuisen matkassa Lassien kotimatkaa pääsevät katsomaan jo neljävuotiaat. 

Mukavia ja mieliinpainuvia seikkailuja leffateatterissa ja kotimaakunnassa!

 

Lassie palaa kotiin (Lassie – Eine abenteuerliche reise), ohjaus Hanno Olderdissen, pääosissa Nico Marischka, Sebastian Bezzel, Anna Maria Mühe, Bella Bading, Matthias Habich. 96 min.

Kuvat: Future Film

*Osallistuimme pressinäytökseen, liput olivat meille ilmaiset.

*PERUTTU* Maatila lomailee - lastenteatteria Utran Uittotuvalla

 

 

Martan maatilan seikkailut ovat saaneet jatkoa. Marraskuun alussa Utran Uittotuvalle saapuvassa esityksesssä pienet ja isot teatterivieraat otetaan vastaan turvallisuus huomioiden. 

Monille perheille Martan maatilan väki on jo tuttu aikaisemmilta teatterivierailuilta. Mitähän luvassa on tällä kertaa?

"Martan maatila on pieni, omavarainen luomutila. Siellä eläimet ja ihmiset ovat tottuneet toimimaan yhdessä ja iloitsemaan elämän pienistä hetkistä. Martan maatilalla juhlitaan nyt Martan ja herra Hösselströmin häitä!

Tuore aviopari lähtee häämatkalle Pöytyälle ja maatilan puuhia saapuu hoitamaan lomittaja. Hänellä on kokolailla erilainen näkökanta siitä, kuinka asioita tilalla pitäisi hoitaa. Eläimet eivät kuitenkaan uusia toimintatapoja purematta niele ja luvassa onkin tiukkaa vääntöä siitä, mikä on oikeasti tärkeää. Miltä maatila näyttää isäntäparin loman jälkeen ja mitä tuore aviopari itse tästä kaikesta tuumaa?"

Puoli tuntia kestävän esityksen käsikirjoituksesta ja esityksestäkin vastaa Tuija Nuojua. Maatila lomailee sopii kaikenikäsille katsojille. 

Esitykset ovat Utran Uittotuvalla Sorvaamo-salissa la 7.11. klo 11 ja klo 14. 

Esityksissä rajattu määrä paikkoja ja omat, merkatut paikat seurueille. Paikalta saa tarvittaessa kasvomaskin ja käsidesipisteitä on useita. Ovet avataan tuntia ennen esityksiä ruuhkien välttämiseksi.

Liput 8 €, perhelippu (4 hlö) 30 €. 

Lippujen varaus onnistuu sähköpostitse osoitteesta myynti@utranuittotupa.fi tai puhelimitse numerosta 0500 675 162.

Koronan vuoksi lastentapahtumasyksy on ollut hiirenhiljainen, mikä on toki ymmärrettävää. Toivottavasti tämä esitys päästään kuitenkin toteuttamaan, ja pidetään me osallistujat omalta osaltamme huolta turvallisuudesta paikan päällä.  

Mukavia syksyisiä päiviä, säässä kuin säässä. 😊

Kukko, Rotta ja Millakissa joulunajan tunnelmissa Joensuun kaupunginteatterissa

Joensuun kaupunginteatteri tarjoaa joulun alla koko perheen näytelmän eläinystävysten jouluvalmisteluista. Liput seikkailulle on jo saatavilla. 

Uutuusnäytelmä korvaa kaupunginteatterin ohjelmistossa syyskauden alun perin suunnitellun "Viirun ja Pesosen joulun". Jo ostetut liputkin käyvät suoraan uuteen näytelmään.

Mistä sitten marraskuun alussa ensi-iltansa saavansa näytelmässä kerrotaan?

"Olipa kerran itäisessä Suomessa pikkuinen, punainen mökki pienen lammen rannalla suuren ja sankan kuusimetsän keskellä. Tämä mökki oli siitä erikoinen mökki, että siellä ei asunut yhden ainutta ihmislasta.

Tätä pientä punaista mökkiä suuren kuusimetsän keskellä, pikkuisen lammen rannalla asuttivat nimittäin eläinlapset Kukko, Rotta ja Millakissa sulassa sovussa tai ei nyt ehkä ihan aina niin kovin sulassa sovussakaan. Yhdessä kuitenkin.

Eräänä talvisena pakkasaamuna, kun ensilumi oli vihdoin yöllä satanut maahan, heräsivät pienet eläinystävämme Kukko, Rotta ja Millakissa aivan yhtä aikaa sekä ehkä myös hieman hätkähtäen tuohon mukavaan mutta myös säikähdyttävään ajatukseen, että jouluhan oli jo aivan nurkan takana.

Tämähän siis oli toki oikein mukavaa, mutta melko lailla säikähdyttävää, koska mitään, ei kerta kaikkiaan yhtikäs mitään, jouluvalmisteluita ollut vielä laitettu alulle saatikka aloitettu. Mikäs nyt neuvoksi?"

Uuden joulunäytelmän ohjaa ja lavastuksen suunnittelee Iiristiina Varilo. Rooleissa ovat Maria Karhapää (Millakissa), Anna Ojanne (Rotta), Olli-Kalle Heimo (Kukko) sekä Anssi Pennanen ja Juha Kerkkonen (tontut).

Koronan vuoksi moni kiva asia kuten myös lastenteatteriesitykset peruuntuivat. Kädet pesuun ja peukut pystyyn, että tämä ja muut loppuvuoden mukavat jutut voidaan toteuttaa. Oman paikkasi varmistat varaamalla liput täältä.

Esityksestä voit lukea lisää vielä kaupunginteatterin omilta sivuilta. 

Aurinkoista elokuun viimeistä viikonloppua! 

                                      Kuvat: Joensuun kaupunginteatteri ja Pixabay.com. 

Seitsemän veljestä taaperoille

Anne Vasko on kuvittanut ja Katariina Heilala toimittanut ihastuttavan pahvikantisen kirjan Jukolan seitsemän poikaa. Se tutustuttaa perheen pienimmät klassikon maailmaan ja oppiipa samalla numeroitakin.

( Julkaistu alun perin vanhalla Muksujen maakunta -sivustolla 21.11.2016)

 

Pahvikantisessa kuvakirjassa kuvitus on tietysti tärkeää. Anne Vaskon kuvitus on värikästä ja täynnä pieniä yksityiskohtia, joista on kiva jutella lukukaverin kanssa. Seitsemän veljeksen lisäksi kuvituksessa vilisee paljon eläimiä, mikä varmasti pieniä lukijoita miellyttää ja kiinnostaa. Mukavaa kirjassa ovat myös joka aukeamalla olevat sitaatit Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä. Kirja päättyy kirjailijan esittelyyn.

Suomalaisen kirjallisuuden klassikon lisäksi kirjassa tutustutaan myös numeroihin. Yhdessä päästään laskemaan muun muassa nauriita, saunavihtoja ja savikukkoja. Nämä valinnat yhdessä alkuperäisen Seitsemän veljeksen sitaattien kanssa rikastuttavat lapsen sanavarastoa ihkauusilla sanoilla.

Mauri Kunnaksen Seitsemän koiraveljestä on ollut hurjan suosittu, ja se on tarjonnut jo leikki-ikäisille lapsille mahdollisuuden tutustua monella tavalla kulttuurissamme vaikuttavaan klassikkoon. Tämän ihanan kirjan myötä tutustumisen voi aloittaa vielä pikkuisen pienempänä.

Kirjaesittelyssä: Jukolan seitsemän poikaa: luvunlaskua Aleksis Kiven tapaan. Kuvittanut Anne Vasko. Toimittanut Katariina Heilala. Graafinen suunnittelu ja taitto Riikka Turkulainen.  Sitaatit Aleksis Kivi. Tammi 2016. Kirja saatu kustantajalta.

Pikku auto perustaa bändin

Keväällä ilmestynyt Pikku auto -sarjan uutukainen luo sopua autonaapuruston kaverusten ja kiusanhengen kesken. Kirjailija Tapani Baggen hauska tarina ja joensuulaisen kuvittajan Jusa Hämäläisen hilpeä kuvitus tekevät kirjasta lapselle ja aikuiselle mukavan elämyksen.

(Alun perin julkaistu vanhalla Muksujen maakunta -sivustolla 10.8.2016)

 Muistatteko vielä jutun Pikku auton edellisen seikkailusta? Uusi kirja käynnistyy autoperheen aamiaiselta. Tarkkaan ottaen päähenkilö Mertsi hotkii aamupalaansa samaan aikaan kun äiti ja isä tekevät vahdinvaihdon kotona. Ambulanssina työskentelevä äiti tulee kotiin yövuorosta nukkumaan, kun taas poliisiautoiskän on aika rientää hommiin.

Sivun kuvituksessa äiti on laskenut violetin käsilaukkunsa nojatuoliin ja pesee hampaita ilmassa leijuvalla hammasharjalla. Nämä pienet yksityiskohdat sekä tekstissä että kuvituksessa saavat hymyilemään, ja ovat minusta ihan parasta tässä kirjassa.

Mutta miksi ja minne Mertsillä on kiire? Mertsi ja kivat kaverit Iisa ja Bob ovat perustaneet bändin. Porukalla paitsi soitetaan, myös pilaillaan. Ketään ei kuitenkaan pilkata niin kuin naapurin Jokke tekee. On kivaa soittaa yhdessä, ja samalla syödä voileipiä ja juoda mehua saunan kuistilla. Bändillä on kuitenkin yksi ongelma, johon pitäisi löytää ratkaisu:

”Kukaan ei laulanut. Bobin isä yritti kerran, mutta hänelle annettiin porttikielto treeneihin. Hän osasi laulaa vain tangosta, joka soi merellä, eivätkä Bob, Iisa ja Mertsi välittäneet metallimusiikista. He soittivat sillä kertaa jo kolmatta kappaletta, kun Bob keskeytti rummutuksen ja sanoi: -Kyllä meillä pitäisi olla laulaja. Iisa oli samaa mieltä. -Mutta joku muu kuin teidän isä. s. 8-9”

Juonipaljastukset jääkööt tähän, sillä kyllähän tämäkin kirja kannattaa ottaa lukulistalle. Siinä samalla selviää, pysyykö bändi akustisena vai löytyykö sittenkin solisti. Sopivan kohderyhmän ajattelisin olevan leikki-ikäisestä alaluokkalaisiin, mutta pienempikin lukija varmasti tykkää ihmetellä kuvitusta.

Aurinkoista viikon jatkoa kaikille!

(Lainaus kirjasta: Tapani Bagge & Jusa Hämäläinen: Pikku auton bändi. Tammi 2016. Kannen ja ulkoasun suunnittelu Riikka Turkulainen. Kirja saatu kustantajalta.)