torstai 23. huhtikuuta 2020

Olga Temosen ”ruuhkavuosipendelöintihärdelli”

Nurmeksessa kasvanut Olga Temonen toteutti unelmansa maalaiselämästä Kymenlaakson Iitissä. 


-Pohjois-Karjalasta mulla on vain hyviä muistoja. Meidän koti oli 15 kilometrin päässä Nurmeksen keskustasta korven keskellä. Vanhemmat kävivät kaupungissa töissä, mutta neljän sisarukseni kanssa meillä oli perhekeskeinen maalaislapsuus, sellainen lintukoto, Olga muistelee.

Vuosien varrella Olgasta on tullut suosittu näyttelijä, tuottaja, bloggari, tv-esiintyjä ja kirjailija, jos nyt muutaman lukuisista työprojekteista mainitsee. Niin lehdistä kuin tv-ohjelmista tutuksi on myös tullut, että Olgalla on puolisonsa Tuukka Temosen kanssa vanha maatila, iso liuta eläimiä ja kolme lasta. Pitkään perheenjäsenenä ollut sijaistyttö asuu Temosilla tätä nykyä viikonloput.

Kun teemme haastattelua puhelimitse huhtikuisena maanantaiaamuna, kuuluu taustalta hevosten valjaiden kolinaa. Maatilan eläinten tarkkaa määrää Olga ei yritä edes laskea, mutta jo eläinlajeissa riittää muistamista:
-Kissoja, koiria, hevosia, alpakoita, aasi, poni, lampaita, kanoja…
Ok, mutta yritetään nyt selvittää, miten tällainen orkesteri oikein pysyy kasassa.



Ahkera arki

-Aamut alkavat tallitöillä. Jo eläinlauman hoitamisessa ja ratsutallin pyörittämisessä on paljon työtä. Nyt 3-7-vuotiaat lapset ovat pienestä pitäen kulkeneet mukana tilan töissä ja kasvaneet elämäntapaan. Kun äiti hyppää esteitä, hyppäävät lapset aitauksen ulkopuolella keppihevosilla.

Olgan lisäksi Tuukkakin on vähän innostunut kilparatsastuksesta, mutta kilpailua perheen sisällä käydään myös ratsuista.
-Monta kertaa olemme Tuukan kanssa kironneet, että aina kun yrittää itse mennä ratsastamaan, kohta on joku lapsista kypärä päässä aitauksen vieressä odottamassa vuoroaan!

Tällä hetkellä arkea eletään töiden vuoksi kahdessa kodissa:
-Meillä on toinen asunto Lahdessa yhdessä anoppini kanssa ja sukkuloimme töiden perässä ympäri Uuttamaata. Pääsääntöisesti asumme viikot Lahdessa ja viikonloput Iitissä. Sellainen kunnon ruuhkavuosipendelöintihärdelli, Olga summaa. Päivähoidossa lapset eivät ole, mutta hoitoapua pari saa Tuukan äidiltä sekä naapurustosta.

Olga Temonen pohtii, että työelämässä häntä on ohjannut suunnitelmallisuuden sijaan töiden mielekkyys ja intuitio. Asuminen maalla on myös vaikuttanut siihen, minkälaisiin töihin on ollut mahdollista sitoutua. Elokuvanäyttelijän koulutus on antanut hyvän pohjan tehdä monenlaista.
-Uusimpana projektinani mulla on kotieläinpiha, jonka aion perustaa tänne maatilalle ensi kesänä. Tuukka sanoi, että sä oot ihan hullu, mutta anna mennä vaan. Vähän lisää eläimiä tarvitaan…
Olga ja Tuukka

Tulevan puolison suhteen nuorella Olgalla oli olemassa konkreettinen haave:
-Toivoin aina, että löytäisinpä vielä miehen, joka muuttaisi mun kanssa maalle. Rakastuttuaan kuvauksissa musiikkipiireistäkin tuttuun ohjaajamieheensä Tuukkaan Olga vei tämän lapsuudenkotiinsa Nurmekseen. Sillä reissulla Olgan maallemuuttohaaveesta tuli parin yhteinen haave.

Onnellisen parisuhteen perustana on ollut yhteisten unelmien ohella sekä samanlaisuus että erilaisuus.
-Olemme samanrytmisiä. Teemme asioita nopeasti ja tartumme nopeasti uusiin asioihin. Riitojakin tulee, mutta ne riidellään eikä jäädä vääntämään. Sitten käydään nukkumaan ja aamulla on uusi päivä.
-Parisuhde voi varmaan hyvin myös sen vuoksi, että meillä on myös omia, itsenäisiä projekteja ja omat elämät. Olemme myös monessa asiassa erilaisia ja se rikastuttaa suhdetta. Meillä on yhdessä kivaa, osaamme kettuilla ja nauraa toisillemme ja onneksi itsellemmekin!

Olga ja Tuukka ovat yhteisessä tuotantoyhtiössä työn puolesta paljon kahdestaan, joten yhteinen vapaa-aika on yleensä koko perheen yhteistä aikaa eikä kahdenkeskisen ajan raivaaminen ole ykkösprioriteetti. Yhteinen sijaisvanhemmuuskin lujitti suhdetta:
-Opimme ymmärtämään, miten erilaisia ihmisiä maailmassa on ja saa olla, kaikki kukat saavat kukkia. Sijaisvanhemmuus sai meidän pohtimaan omia kasvatusperiaatteitamme ja arvojamme. Opimme myös arvostamaan kaikkea sitä hyvää, mitä meillä on.

”Olkaa ylpeitä”

Vaikka Nurmes vaihtui Etelä-Suomeen kauan aikaa sitten, Olga tuntee yhä olevansa enemmän pohjoiskarjalainen kuin kymenlaaksolainen.
– Ei se pohjoiskarjalaisuus ihan heti lähde. Työprojekteissakin löytyy helposti yhteinen sävel sieltä muuttaneiden kanssa.

Olgan perhettä ja sukua ei enää asu Pohjois-Karjalassa, mutta yhden hyvän ystävän ja hänen sukulaistensa luona maakunnassa on mukavaa toisinaan käydä.

Minkälaisia terveisiä haluaisit lähettää Muksujen maakunnan lukijoille? Hetken mietittyään Olga vastaa:
-Sanoisin niin, että olkaa ylpeitä omasta alueestanne. Täältä katsottuna se on hienoa seutua ja niitä vaaramaisemia ihan oikeasti kaipaa täällä.

Olgan omassa elämässä lapsuus Pohjois-Karjalassa on enää rakas muisto. Pysyvä kiintopiste työntäyteisen elämän keskellä on nyt kotitila Iitissä:
-Tänne on tarkoitus Tuukan kanssa homehtua onnellisina sitten vanhana.
On aika päästä Olga jatkamaan tallitöitä.



Jutun kuvat ovat Olgan ja Tuukan perheen maatilalta Iitistä. © Olga Temonen.

(Juttu on julkaistu alun perin vanhalla Muksujen maakunta-sivustolla 6.4.2016)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti