Isämies elämässä -hanke koko perheen asialla

Pohjois-Karjalassa toimivan hankkeen tavoitteena on tukea ja motivoida miehiä sitoutumaan vanhemmuuteen, koska siitä hyötyvät kaikki. 

(Julkaistu alun perin vanhalla Muksujen maakunta -sivustolla 4.8.2016)

 

Topi Linjama isämiesten ja lasten sieniretkellä Kuhasalossa. 
Kuva: Asko Ristolainen

Ihan ensimmäiseksi on selvitettävä, mikä oikein on isämies. Hankkeen projektisuunnittelija ja isätyöntekijä Topi Linjama kertoo:

-Isämiehellä tarkoitetaan miestä, joka on isänkaltaisessa suhteessa lapseen. Usein tämä mies on lapsen biologinen isä, mutta ei läheskään aina. Isämies voi olla uusperheen isä, adoptioisä, sijaisisä, isoisä, kummi, tukihenkilö tai joku muu aikuinen mies. ”Isämies” on käsitteenä ”isää” laveampi ja maskuliinisempi.

Topin työpaikka on Joensuun Perheentalolla. Pelastakaa Lapset ry:n hallinnoima keväällä 2015 käynnistynyt hanke kestää kaksi ja puoli vuotta. Sitä rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Nyt otamme selvää, miksi ja miten isämiesten roolia on tärkeää tukea.

Tasa-arvoa ja tasapainoa

Topi Linjaman ei kauan tarvitse miettiä, miksi isämiesten roolin vahvistaminen hyödyttää oikeastaan koko perhettä ja yhteiskuntaa. Lapset ensin:

-Lapselle on eduksi, jos hänellä on yhden sijaan kaksi läheistä, välittävää ja turvallista aikuista. Isän läsnäolo parantaa lapsen sosiaalisia taitoja, korreloi koulumenestykseen ja vähentää murrosiän kuohuntaa.

Isätyöntekijä pohtii, että miestä itseään läheinen suhde lapsiin hyödyttää ainakin lisäämällä empatiakykyä ja vastuuntuntoa, tulee elettyä suurin piirtein kunnolla.

Hanke on saanut pääosin positiivista palautetta, mutta joku äiti on kuitenkin kysäissyt, miksi äidit on jätetty ulkopuolelle.

-Olen siihen vastannut, että isämies on niin laaja käsite, että se kattaa tarvittaessa myös naiset…

Hankkeessa on mukana toisenlainen tasa-arvoulottuvuus:

-Osallistuva isä vähentää lapsen äidin taakka ja parantaa hänen mahdollisuuksiaan osallistua työelämään, sanoo Linjama.

Yhteiskuntakin hyötyy, myös taloudellisesti, jos perheet voivat paremmin:

-Uskallan väittää, että miesten vahvempi sitoutuminen vanhemmuuteen vähentäisi mielenterveys– ja päihdetyönkuluja.

Valomiekoista vanhempainiltoihin

Isämies elämässä -hankkeen kenties näkyvin toimintamuoto ovat isämies-lapsi –toiminta. On retkeilty yhdessä ja tehty valomiekkoja. Tänä syksynä luvassa on ainakin geokätköilyä. Myös isämiesten ryhmiä on kokeiltu ja kokeillaan. Hankkeen rinnalle on syntynyt myös suosittu Lapselliset miehet –blogi, josta kerroin jo aikaisemmin.

-Yritysyhteistyön tavoitteena on lisätä perheystävällisyyttä työpaikoilla. Työkaluna ovat yrittäjäaamiaiset, joissa ideoidaan toimintoja ja käytäntöjä tavoitteen edistämiseksi, kertoo Topi.

Yhteistyötä tehdään myös kuntakumppaneiden Joensuun, Kiteen, Liperin ja Ilomantsin kanssa.

-Kunnissa olemme yhdessä neuvoloiden kanssa pohtineet, kuinka perhevalmennuksia voisi kehittää palvelemaan paremmin isämiehiä. Olen myös itse osallistunut perhevalmennuksiin isätyöntekijän roolissa.

Muita hankkeen toimintamuotoja ovat muun muassa luennot. Tavoitteena olisi tavoittaa eri toimintamuodoilla mahdollisimman paljon isiä, ei vain ne, joilla asiat ovat valmiiksi hyvin.

Loppuuko kaikki aikanaan?

Hankkeet tuovat mukanaan paljon hyvää, mutta huonona puolena niissä tahtoo olla se, että ne eivät kestä ikuisesti. Mitä tapahtuu, kun ESR-rahoitus päättyy reilun vuoden päästä?

-Todennäköisesti haemme rahoitusta jonkinlaiselle isätoiminnalle, Topi Linjama lupailee.

Nyt kuitenkin päästetään hänet takaisin Perheentalolle työnsä pariin suunnittelemaan, tiedottamaan ja organisoimaan hankkeeseen liittyviä tapahtumia, luennoimaan ja raportoimaan.

Vielä lopuksi hoi kaikki isämieheksi itsenne tuntevat! Tänä syksynä on luvassa neljä isämies-lapsi –tapahtumaa, isämiesten ryhmiä, päiväkotien vanhempainiltaoja ja luentoja.

Ehkä saamme lukea tiedotusvälineistä lisää tämänkaltaisia kommentteja, jonka eräs viime syksyn tapahtumaan osallistunut isä oli sanonut lehtihaastattelussa:

”En tiennyt, mikä tilaisuus tämä on, mutta vaimo sanoi, että mene sinne ja kivaahan täällä on ollut.”